Joo-o. Yliopiston kirjoilla on oltu täytteenä vuodesta 1998. Työelämässä on heiluttu vuodesta 2000. Opinnot ovat olleet gradua vaille jo kolmisen vuotta. Gradu on aloitettu vuonna 2003 (jos muistan oikein). Eikä valmista ole tullut vieläkään (rehellisesti sanottuna en edes muista aihetta kunnolla). Asunto- ja autolaina löytyy ja perheidylliäkin on avovaimon, yhden koiran ja kahden kissan verran. Miksi siis en ole saanut gradua tehtyä?

Syitähän on lukemattomia! Esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen olen oikeutettu lepoon. Myös koiran kanssa on hyvä viettää aikaa ettei tylsyys pääse iskemään eläinraukalle. Tai digiboksin kovalevy on niin täynnä tallennettuja ohjelmia että niitä on pakko katsoa pois. Ihan hyviä syitä (noita ohjelmia lukuunottamatta), muttei ei siltikään tosia. Nämä ovat vain hyviä syitä lievittää huonoa omatuntoa kun tietää mitä oikeasti pitäisi tehdä tietokoneella kun istuu työpöydän ääressä ja surffailee turhaakin turhemmilla sivustoilla tai viettää koiran kanssa aikaa. Todellisuudessa aikaa gradun tekemiseen löytyisi hyvinkin, jos vain viitsisi uhrata hieman aikaa asian eteen. Aikahan on vain järjestelykysymys ja luulisi aikuisen miehen osaavan järjestää aikaa jostakin.

Nyt se on loppu. Laiskottelu nimittäin. Tavoitteena olisi kirjoittaa gradu pois kesään mennessä kun 30 vuotta tulee mittariin. Myös tutkintouudistus on hyvä syy saattaa opinnot loppuun, koska tosiaan 2007 jälkeen valmistuminen vanhan opintosuunnitelman mukaan ei ole mahdollista. Muita järkisyitä on myös se että jos työt loppuvat eikä uutta löydy ihan heti niin on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Nythän minut katsotaan opiskelijaksi ja ilman irtisanoutumista yliopistolta ansiosidonnainen on vain kaukainen haave.

Eli ase otsalla on elelty jo jonkin aikaa ja valmistuminen olisi hyvä alku kohti uutta ja uljasta elämää. Tässä blogissa olisi tarkoitus kirjoitella miten homma edistyy, jos edistyy.